Huhtikuun eduskuntavaaleista ja ajankohtaisista aiheista

Suomessa on nyt mahdollisuus mennä eteenpäin kohti uudenlaista politiikkaa. Ensi huhtikuun vaalit ovat merkittävä askel, toivottavasti kohti talouden kilpailukykyä ja työllisyyden tukemista.
On tärkeää, että vaaleissa puolueet tulevat esiin rehellisesti omilla mielipiteillään. Mutta kansalaisten on oleellista ymmärtää asioiden väliset suhteet ja mittaluokat.

Esimerkiksi Perussuomalaiset käyttävät EU-kritiikkiään täysin yksipuolisesti populistisena aseenaan. Perussuomalaiset haluaisivat kokonaan irti EU:sta, joten he eivät mitenkään tuo esille EU:n sisämarkkinoiden tuomia etuja kuten viennin edistyminen poistuneiden tullimaksujen kautta. He kritisoivat myös euroa, johon liittyykin paljon huolenaiheita ja negatiivista. Kuitenkin euro on osa sisämarkkinoiden tiivistymistä, vakaata korkotasoa ja alhaista inflaatiota, ja siten osa myös kaupankäynnin kehittymistä sisämarkkinoilla. Euromaiden tulee mielestäni vaatia Euroopan investointipankilta tiukka pankkivalvontaa ja jokainen tilanne täytyy ottaa sellaisena kuin se tulee. On selvää, että lähtökohtaisesti jokaisen euromaan tulee kantaa vastuunsa oman maan talouden kestävyydestä.

Yleisesti ottaen olisi keskityttävä valittamisen sijasta tekemiseen. Negatiivisesta ajattelusta positiiviseen ajatteluun ja uusien mahdollisuuksien etsimiseen. Tämän vuoksi kannatan mieluummin Kokoomusta kuin Perussuomalaisia tai muita puolueita. Kokoomus lähtee vaaleihin etenkin positiivisen ja eteenpäin menemisen kautta. Tämä on todella oleellista koko yhteiskunnallemme. Olemme vakavassa talouskriisissä, koska teollisuutemme hiipuu, työttömyys kasvaa ja yritykset vähenevät. Valtio ja kunnat velkaantuvat. Jotta ensi vaaleissa valittu hallitus pystyisi tekemään konkreettisia uusia tekoja, sen täytyy olla riittävän yhtenäinen tietynlaisen politiikan kannattaja. Tilastot näyttävät lupaavilta erityisesti Keskustalle. Keskusta ja Kokoomus mahtuisivat todennäköisesti samaan hallitukseen ja kykenisivät tekemään kenties konkreettisia toimenpiteitä. Perussuomalaisten hallitus ei tekisi juuri mitään uudistuksia, koska muuta puolueet vastustaisivat sen toimenpiteitä. Näin ollen Perususuomalaisille menevät äänet eivät tule kuitenkaan johtamaan hallitusvastuuseen. Tilanne on sama kuin Ruotsidemokraateilla Ruotsissa. Perussuomalaisten kohtalo on jäädä siis oppositioon, josta on tietysti hyvä kritisoida, mutta hallitusvastuuseen he eivät toivottavasti yllä.

Kokoomuksen näkemys on konkreettisen selkeä ja positiivinen. Suomi tarvitsee panostusta talouden kasvuun, teollisuuden kehittämiseen, yrittäjyyden tukemiseen ja työllisyyden kasvuun.
Kokoomus tavoittelee, että vientiin tähtäävä teollisuus olisi kilpailukykyinen kansainvälisten investointien kohde ja sitä kautta vienti ulkomaille kasvaisi. Tämä lisäisi työpaikkoja Suomessa ja verotulojen kasvua. Tähän päästään huomioimalla kaikki teollisuuteen vaikuttavat tekijät kuten työmarkkinat (työntekijöiden saatavuus, työehdot ja hintataso), verotus ja valtion byrokraattisuus. Suurteollisuus tarvitsee isoja investointeja ulkomailta ja sen vuoksi Suomessa ei saisi pelätä liikaa suurkapitalisteja. Työllisyys lisää aina hvinvointia. Tämä on positiviisempaa ajattelua kuin jatkuva valittaminen ja itsensä sääliminen.

Toiseksi pienyrittäjien asemaa täytyy helpottaa enemmän. Yrittäjät pitävät Suomea hengissä ja luovat työpaikkoja. Heidän kauttaan luodaan koko suomalainen hyvinvointijärjestelmä ja heidän kohtelunsa on huonoa. Yrittäjät ovat verotuksen, byrokratian ja työmarkkinoiden joustamattomuuden (esim. työntekijöiden sairasajan palkanmaksun velvoitteiden) kurimuksessa.

Olen ehdottomasti Kokoomuksen linjoilla näissä tulevaisuuden tavoitteissa, koska niiden avulla luodaan uutta talouden kilpailukykyä ja kasvatetaan työllisyyttä. Näin ollen kasvaa myös hyvinvointi yhteiskunnassa, koska työ on parasta sosiaaliturvaa.

Työn tekemisen tärkeyteen liittyy myös se, että vuonna 2011 on käynnistynyt hoiva-avustaja työvoimakoulutus, jonka tarkoitus on työllistää työttömiä vanhusten ja vammaisten avustamisessa. On mielestäni täysin turhaa pitää ihmisiä pitkään työttöminä, jos voisimme työllistää heitä tämän kaltaisilla lyhyehköillä koulutuksilla juuri tällaisiin avustaviin tehtäviin. Tällöin työmarkkinat joustavoituisivat, heidän palkkansa olisi jonkin verran pienempi kuin esim. lähihoitajan. Ja ihmiset saisivat mielekkyyttä elämäänsä.

Sote-uudistus tuo todella isoja muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen tulevaisuudessa. SOTE-alueet (viisi aluetta) ohjaavat isoja kokonaisuuksia ja niiden vastuulla on, että alueella tarjotaan kaikki lainmukaiset palvelut erikoisterveydenhoitoon saakka. Ensi vuoden aikana lain täytäntöönpano alkaa todennäköisesti sillä, että nämä SOTE-alueet alkavat järjestäytymään ja selvittämään palveluidensa tilannetta. Jokainen kunta osallistuu SOTE-yhtymän yhtymävaltuustoon, joka päättää yhteisistä asioista sekä kunnat rahoittavat SOTE-alueen palveluita. Palveluiden tuottaminen keskittyy sellaisiin kuntiin SOTE-alueella, joilla on resursseja siihen. Tässä on minusta tärkeää, että palveluiden tuottamisessa käytettäisiin mahdollisimman paljon palvelusetelimallia, jotta yksityiset yrittäjät saisivat yrittämisen mahdollisuuksia!! Ei siis vain kunnan omaa palveluntuotantoa tai järjestöiltä ostettuja palveluita. Nyt täytyy edetä tavoitellen yrittäjyyden tukemista.

Mitä suurempi tasa-arvo, sitä kehittyneempi yhteiskunta!

Yhä edelleen tasa-arvoa vastustetaan sivistyneissä länsimaissakin

Minusta on kummallista kuinka tasa-arvon toteuttamista voidaan vastustaa niin voimakkaasti tällaisissa maissa kuin esimerkiksi Suomi. Suomi on pitkälle kehittynyt oikeusvaltio, joka on allekirjoittanut laajalti kansainvälisiä ihmisoikessopimuksia ja kehittänyt valtavasti omaa lainsäädäntöään. Silti meillä monet kansalaiset näkevät tasa-arvon uhkana itselleen ja omalle maailmankuvalleen. Maailma ja ihmisten väliset oikeudet ovat kehittyneet valtavasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Naisten oikeudet ovat yksi osa tätä kehitystä. Harva meistä nykypäivän naisista Suomessa antaisi pois mitään jo saavutettuja oikeuksia, jotka ovat nostaneet meitä yhä tasa-arvoisempaan asemaan miesten kanssa. Kuitenkin naistenkin oikeuksien kehittyminen on ollut tuskallista. 1900-luvun alun suffragettien (naisliikkeen edustajia mm. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa) jälkeen naisten oikeuksia ovat ajaneet feministit 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla Yhdysvalloissa. Feministit kamppailivat etenkin saman arvoisen aseman merkitsemisestä perustuslakiin ja aborttioikeuden laillistamisen puolesta. Nämä olivat hyvin herkkiä aiheita vielä tuohon aikaan konservatiiveille ja mielipidekritiikki oli valtaisaa. On outoa, että jopa naiset osallistuivat tuohon kritiikkiin. Tästä varmasti johtuu feministien maine miesvihamielinä naisina, koska he ottivat tietoisesti eroa suhteestaan miehiin. Miehillä, kun on monesti suri vaikutus naisten mielipiteisiin ja monet miehet vastustivat tuota uutta näkemystä. Mitään pahaa ei ole kuitenkaan seurannut noista tasa-arvoisuutta lisäävistä lakimuutoksista.

Senpä vuoksi minun niin vaikea hyväksyä sitä, että tasa-arvoisuutta vastustetaan täällä Suomessakinkonservatiivisin näkemyksin. Meidän yhteiskuntamme perustuu oikeuksiin ja lakiin. Olemme pystyneet kehittämään näin objektiivisen ja ihmisten valinnan vapautta hyväksyvän yhteiskunnan. Voimme syystäkin olla ylpeitä näistä saavutuksista, vaikka tiedämme, ettei yhteiskuntamme ole täydellinen siinä piilevien monien muiden negatiivisten kulttuuriseikkojen vuoksi. Jokainen täällä asuvan täytyisi ymmärtää mikä saavutus tällainen nykyinen oikeuksiin pohjautuva yhteiskunta on ja arvioida sen jälkeen miksi ei kannattaisi nykyistä tasa-arvoista avioliittolakia. Tasa-arvoisuus on tähän mennessä vain lisännyt hyvinvointia kuten naisten oikeuksien kohdalla. Ei tasa-arvon lisäämistä siis tarvitse pelätä ja hakea marginaalisia mahdollisia ongelmia, vaikka lainsäätämisessä onkin viisasta miettiä yleisesti kaikki eri näkökulmat.

Pakistanilainen 17-vuotias Malala Yousafzai sai tänään jaetun Nobelin rauhanpalkinnon taistelustaan tyttöjen oikeuksien puolesta. Toinen rauhan nobelisti tänä vuonna on intialainen Kailash Satyarthi on tehnyt aivan käsittämättömän suuren elämäntyön intialaisten lasten pelastamiseksi riistolta ja hyväksikäytöltä. Nämä ihmiset tuovat tässä meidän turvallisessa arjessamme Suomessa esille ihmislähtöisen ja ihmistä kunnioittavan esimerkin. Nämä Nobelin rauhanpalkinnon saaajat kannattavat tasa-arvoista ihmisten välistä kohtelua ja ihmisten kunnioittamista. Ketään ei saa kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. Olemme keskellä yltäkylläisyyttä täällä Suomessa ja niin helposti unohdamme mitä on epätasa-arvo ja oikeudenloukkauset. Kun avioliittolaki ei ole tasa-arvoinen, loukkaamme ihmisoikeuksia myös täällä Suomessa. Olemme valintatilanteessa myös täällä Suomessa. Meillä täällä kysymys on vain mittasuhteiltaan pienemmistä valinnoista, mutta ne ovat silti ihmisoikeuskysymyksiä. Kehittäkäämme siis tasa-arvoista lainsäädäntöä, jotta onnistumme kehittämään yhä parempaa maailmaa kaikille ihmisille. Oikeudet ovat kuitenkin kaiken onnellisuuden peruslähtökohta ja kaikkien ihmisten tulisi saada mahdollisuudet onnellisuuteen.