Yhä edelleen tasa-arvoa vastustetaan sivistyneissä länsimaissakin
Minusta on kummallista kuinka tasa-arvon toteuttamista voidaan vastustaa niin voimakkaasti tällaisissa maissa kuin esimerkiksi Suomi. Suomi on pitkälle kehittynyt oikeusvaltio, joka on allekirjoittanut laajalti kansainvälisiä ihmisoikessopimuksia ja kehittänyt valtavasti omaa lainsäädäntöään. Silti meillä monet kansalaiset näkevät tasa-arvon uhkana itselleen ja omalle maailmankuvalleen. Maailma ja ihmisten väliset oikeudet ovat kehittyneet valtavasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Naisten oikeudet ovat yksi osa tätä kehitystä. Harva meistä nykypäivän naisista Suomessa antaisi pois mitään jo saavutettuja oikeuksia, jotka ovat nostaneet meitä yhä tasa-arvoisempaan asemaan miesten kanssa. Kuitenkin naistenkin oikeuksien kehittyminen on ollut tuskallista. 1900-luvun alun suffragettien (naisliikkeen edustajia mm. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa) jälkeen naisten oikeuksia ovat ajaneet feministit 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla Yhdysvalloissa. Feministit kamppailivat etenkin saman arvoisen aseman merkitsemisestä perustuslakiin ja aborttioikeuden laillistamisen puolesta. Nämä olivat hyvin herkkiä aiheita vielä tuohon aikaan konservatiiveille ja mielipidekritiikki oli valtaisaa. On outoa, että jopa naiset osallistuivat tuohon kritiikkiin. Tästä varmasti johtuu feministien maine miesvihamielinä naisina, koska he ottivat tietoisesti eroa suhteestaan miehiin. Miehillä, kun on monesti suri vaikutus naisten mielipiteisiin ja monet miehet vastustivat tuota uutta näkemystä. Mitään pahaa ei ole kuitenkaan seurannut noista tasa-arvoisuutta lisäävistä lakimuutoksista.
Senpä vuoksi minun niin vaikea hyväksyä sitä, että tasa-arvoisuutta vastustetaan täällä Suomessakinkonservatiivisin näkemyksin. Meidän yhteiskuntamme perustuu oikeuksiin ja lakiin. Olemme pystyneet kehittämään näin objektiivisen ja ihmisten valinnan vapautta hyväksyvän yhteiskunnan. Voimme syystäkin olla ylpeitä näistä saavutuksista, vaikka tiedämme, ettei yhteiskuntamme ole täydellinen siinä piilevien monien muiden negatiivisten kulttuuriseikkojen vuoksi. Jokainen täällä asuvan täytyisi ymmärtää mikä saavutus tällainen nykyinen oikeuksiin pohjautuva yhteiskunta on ja arvioida sen jälkeen miksi ei kannattaisi nykyistä tasa-arvoista avioliittolakia. Tasa-arvoisuus on tähän mennessä vain lisännyt hyvinvointia kuten naisten oikeuksien kohdalla. Ei tasa-arvon lisäämistä siis tarvitse pelätä ja hakea marginaalisia mahdollisia ongelmia, vaikka lainsäätämisessä onkin viisasta miettiä yleisesti kaikki eri näkökulmat.
Pakistanilainen 17-vuotias Malala Yousafzai sai tänään jaetun Nobelin rauhanpalkinnon taistelustaan tyttöjen oikeuksien puolesta. Toinen rauhan nobelisti tänä vuonna on intialainen Kailash Satyarthi on tehnyt aivan käsittämättömän suuren elämäntyön intialaisten lasten pelastamiseksi riistolta ja hyväksikäytöltä. Nämä ihmiset tuovat tässä meidän turvallisessa arjessamme Suomessa esille ihmislähtöisen ja ihmistä kunnioittavan esimerkin. Nämä Nobelin rauhanpalkinnon saaajat kannattavat tasa-arvoista ihmisten välistä kohtelua ja ihmisten kunnioittamista. Ketään ei saa kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. Olemme keskellä yltäkylläisyyttä täällä Suomessa ja niin helposti unohdamme mitä on epätasa-arvo ja oikeudenloukkauset. Kun avioliittolaki ei ole tasa-arvoinen, loukkaamme ihmisoikeuksia myös täällä Suomessa. Olemme valintatilanteessa myös täällä Suomessa. Meillä täällä kysymys on vain mittasuhteiltaan pienemmistä valinnoista, mutta ne ovat silti ihmisoikeuskysymyksiä. Kehittäkäämme siis tasa-arvoista lainsäädäntöä, jotta onnistumme kehittämään yhä parempaa maailmaa kaikille ihmisille. Oikeudet ovat kuitenkin kaiken onnellisuuden peruslähtökohta ja kaikkien ihmisten tulisi saada mahdollisuudet onnellisuuteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti