Huhtikuun eduskuntavaaleista ja ajankohtaisista aiheista

Suomessa on nyt mahdollisuus mennä eteenpäin kohti uudenlaista politiikkaa. Ensi huhtikuun vaalit ovat merkittävä askel, toivottavasti kohti talouden kilpailukykyä ja työllisyyden tukemista.
On tärkeää, että vaaleissa puolueet tulevat esiin rehellisesti omilla mielipiteillään. Mutta kansalaisten on oleellista ymmärtää asioiden väliset suhteet ja mittaluokat.

Esimerkiksi Perussuomalaiset käyttävät EU-kritiikkiään täysin yksipuolisesti populistisena aseenaan. Perussuomalaiset haluaisivat kokonaan irti EU:sta, joten he eivät mitenkään tuo esille EU:n sisämarkkinoiden tuomia etuja kuten viennin edistyminen poistuneiden tullimaksujen kautta. He kritisoivat myös euroa, johon liittyykin paljon huolenaiheita ja negatiivista. Kuitenkin euro on osa sisämarkkinoiden tiivistymistä, vakaata korkotasoa ja alhaista inflaatiota, ja siten osa myös kaupankäynnin kehittymistä sisämarkkinoilla. Euromaiden tulee mielestäni vaatia Euroopan investointipankilta tiukka pankkivalvontaa ja jokainen tilanne täytyy ottaa sellaisena kuin se tulee. On selvää, että lähtökohtaisesti jokaisen euromaan tulee kantaa vastuunsa oman maan talouden kestävyydestä.

Yleisesti ottaen olisi keskityttävä valittamisen sijasta tekemiseen. Negatiivisesta ajattelusta positiiviseen ajatteluun ja uusien mahdollisuuksien etsimiseen. Tämän vuoksi kannatan mieluummin Kokoomusta kuin Perussuomalaisia tai muita puolueita. Kokoomus lähtee vaaleihin etenkin positiivisen ja eteenpäin menemisen kautta. Tämä on todella oleellista koko yhteiskunnallemme. Olemme vakavassa talouskriisissä, koska teollisuutemme hiipuu, työttömyys kasvaa ja yritykset vähenevät. Valtio ja kunnat velkaantuvat. Jotta ensi vaaleissa valittu hallitus pystyisi tekemään konkreettisia uusia tekoja, sen täytyy olla riittävän yhtenäinen tietynlaisen politiikan kannattaja. Tilastot näyttävät lupaavilta erityisesti Keskustalle. Keskusta ja Kokoomus mahtuisivat todennäköisesti samaan hallitukseen ja kykenisivät tekemään kenties konkreettisia toimenpiteitä. Perussuomalaisten hallitus ei tekisi juuri mitään uudistuksia, koska muuta puolueet vastustaisivat sen toimenpiteitä. Näin ollen Perususuomalaisille menevät äänet eivät tule kuitenkaan johtamaan hallitusvastuuseen. Tilanne on sama kuin Ruotsidemokraateilla Ruotsissa. Perussuomalaisten kohtalo on jäädä siis oppositioon, josta on tietysti hyvä kritisoida, mutta hallitusvastuuseen he eivät toivottavasti yllä.

Kokoomuksen näkemys on konkreettisen selkeä ja positiivinen. Suomi tarvitsee panostusta talouden kasvuun, teollisuuden kehittämiseen, yrittäjyyden tukemiseen ja työllisyyden kasvuun.
Kokoomus tavoittelee, että vientiin tähtäävä teollisuus olisi kilpailukykyinen kansainvälisten investointien kohde ja sitä kautta vienti ulkomaille kasvaisi. Tämä lisäisi työpaikkoja Suomessa ja verotulojen kasvua. Tähän päästään huomioimalla kaikki teollisuuteen vaikuttavat tekijät kuten työmarkkinat (työntekijöiden saatavuus, työehdot ja hintataso), verotus ja valtion byrokraattisuus. Suurteollisuus tarvitsee isoja investointeja ulkomailta ja sen vuoksi Suomessa ei saisi pelätä liikaa suurkapitalisteja. Työllisyys lisää aina hvinvointia. Tämä on positiviisempaa ajattelua kuin jatkuva valittaminen ja itsensä sääliminen.

Toiseksi pienyrittäjien asemaa täytyy helpottaa enemmän. Yrittäjät pitävät Suomea hengissä ja luovat työpaikkoja. Heidän kauttaan luodaan koko suomalainen hyvinvointijärjestelmä ja heidän kohtelunsa on huonoa. Yrittäjät ovat verotuksen, byrokratian ja työmarkkinoiden joustamattomuuden (esim. työntekijöiden sairasajan palkanmaksun velvoitteiden) kurimuksessa.

Olen ehdottomasti Kokoomuksen linjoilla näissä tulevaisuuden tavoitteissa, koska niiden avulla luodaan uutta talouden kilpailukykyä ja kasvatetaan työllisyyttä. Näin ollen kasvaa myös hyvinvointi yhteiskunnassa, koska työ on parasta sosiaaliturvaa.

Työn tekemisen tärkeyteen liittyy myös se, että vuonna 2011 on käynnistynyt hoiva-avustaja työvoimakoulutus, jonka tarkoitus on työllistää työttömiä vanhusten ja vammaisten avustamisessa. On mielestäni täysin turhaa pitää ihmisiä pitkään työttöminä, jos voisimme työllistää heitä tämän kaltaisilla lyhyehköillä koulutuksilla juuri tällaisiin avustaviin tehtäviin. Tällöin työmarkkinat joustavoituisivat, heidän palkkansa olisi jonkin verran pienempi kuin esim. lähihoitajan. Ja ihmiset saisivat mielekkyyttä elämäänsä.

Sote-uudistus tuo todella isoja muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen tulevaisuudessa. SOTE-alueet (viisi aluetta) ohjaavat isoja kokonaisuuksia ja niiden vastuulla on, että alueella tarjotaan kaikki lainmukaiset palvelut erikoisterveydenhoitoon saakka. Ensi vuoden aikana lain täytäntöönpano alkaa todennäköisesti sillä, että nämä SOTE-alueet alkavat järjestäytymään ja selvittämään palveluidensa tilannetta. Jokainen kunta osallistuu SOTE-yhtymän yhtymävaltuustoon, joka päättää yhteisistä asioista sekä kunnat rahoittavat SOTE-alueen palveluita. Palveluiden tuottaminen keskittyy sellaisiin kuntiin SOTE-alueella, joilla on resursseja siihen. Tässä on minusta tärkeää, että palveluiden tuottamisessa käytettäisiin mahdollisimman paljon palvelusetelimallia, jotta yksityiset yrittäjät saisivat yrittämisen mahdollisuuksia!! Ei siis vain kunnan omaa palveluntuotantoa tai järjestöiltä ostettuja palveluita. Nyt täytyy edetä tavoitellen yrittäjyyden tukemista.