perjantai 14. marraskuuta 2014

Saadaanko tasa-arvoinen avioliittolaki vihdoinkin myös Suomeen?

Yksi tunteita herättävä poliittinen kädenvääntö käydään Suomen eduskunnassa todennäköisesti pian, kun eduskunta pääsee äänestämään lakivaliokunnan mietinnöstä koskien kansalaisaloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista. Tämä kansalaisaloite on yksi hieno osoitus suorasta demokratiasta ja sen kannattajien kerääminen toteutettiin vuonna 2012. Vuonna 2013 lakialoite siirtyi lakivaliokunnan käsittelyyn, joka on äänestänyt siitä jo kahdesti ja molemmilla kerroilla sitä vastaan. Lakivaliokunnan aloitetta puoltavat jäsenet ovat kuitenkin tehneet äänestyksestä vastalauseen ja eduskunta tulee ensi vuoden aikana äänestämään ensin kannattaako se aloitetta vastustavaa lakivaliokunnan äänestystä vai aloitetta puolustavaa vastalausetta. Lisäksi suuri valiokunta tulee tarkastamaan onko eduskunnan päätös yhteensopiva muun lainsäädännön kanssa.  

Minusta tasa-arvoinen avioliittolaki on kannatettava asia, koska en näe perusteluita miksi sitä ei voitaisi toteuttaa. Todennäköisesti vain avioliitto sanana ja samaa sukupuolta olevien henkilöiden yhdistäminen tähän sanaan pelottaa useimpia ihmisiä.

Mutta avioliittohan on tosiasiallisesti juridinen instituutio eli se tarjoaa lakiin perustuvia velvollisuuksia ja oikeuksia. Lain kautta myös samaa sukupuolta olevat saisivat samat juridiset oikeudet kuin heteroparit omaisuuden, perinnönjaon, yhteisen adoptio-oikeuden ja muun kohtelun osalta. Heitä ei enää eristettäisi omaan kategoriaansa rekisteröityneeseen parisuhteeseen, jossa heidän jokapäiväistä elämäänsä hankaloitetaan jatkuvasti täysin turhaan. Vain sen vuoksi, että heteroparit ovat itsekkäästi päättäneet, että tämä juridinen avioliitto-instituutio kuuluu vain heille.

On tosiasia, että homopareja on jo olemassa ja heillä on myös lapsia.Tätä tosiasiaa ei muuteta sillä hyväksytäänkö tasa-arvoinen avioliittolaki vai ei. Lapsia nämä parit ovat saaneet joko adoptoimalla heidät yksin tai naisparien kohdalla toisen vanhemman raskauden kautta. Näin ollen on täysin turhaa estää tasa-arvoisen avioliittolain toteuttaminen, koska se ei muuta sitä, että homopareja on ja heillä on myös lapsia.

Mielestäni on myös huonompi vaihtoehto lapselle, jos hänellä on todellisuudessa toinenkin vanhempi, joka ei kuitenkaan voi olla hänen juridinen vanhempansa eli käytännössä huoltajansa. Homopareille on tarjottu mahdollisuutta perheen sisäiseen adoptioon vuodesta 2009 asti, mutta uudistuksen myötä homoparit arvioitaisiin adoptoijina yhdessä eikä turhan byrokratian kautta ensin varsinainen adoptoija ja myöhemmin hänen puolisonsa. Samaa sukupuolta olevien parien asema selkiintyisi ja yksinkertaistuisi. He saisivat oikeuden samaan sukunimeen automaattisesti eikä enää erillisestä hakemuksesta. Tällaisten perheiden lapset saisivat lisäksi yhteiskunnallista turvaa sekä arvostusta, koska heitä ei enää kohdeltaisi erilaisina vaan enemmän normaaleina.

Muissa EU-maissa tasa-arvoinen avioliittolaki on jo todellisuutta. Näitä maita ovat Hollanti, Belgia, Tanska, Norja, Ruotsi, Islanti, Englanti, Wales, Ranska, Espanja ja Portugali.  Näin ollen Suomi on jälkijunassa tässä asiassa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin toteaa myös selkeästi, että toteuttaakseen Euroopan ihmisoikeussopimusta toivottavalla tavalla, jäsenmaiden tulisi kohdella  tasa-arvoisesti hetero- ja homopareja.

Täytyy muistaa, ett tasa-arvoinen avioliittolaki ei tarkoita, että homoparit saisivat oikeuden kirkkovihkimiseen. Siitä päättää kirkko itsenäisesti. Lisäksi laki vain vahvistaisi avioliiton asemaa instituutiona juridisesta näkökulmasta, kun myös homoparit sitoutuisivat tähän yhteiskunnalliseen instituutioon.

Kysynkin, että mitä uhkaa on siinä, että homoparit ovat avioliitossa eivätkä rekisteröityneessä parisuhteessa? He ovat tässä parisuhteessa jokatapauksessa, mutta tällä hetkellä heidän ihmisoikeuksiaan loukataan. Ja heillä on kuitenkin lapsia, mutta myös lasten asemaa hankaloitetaan ja hänen vanhempiensa asemaa kyseenalaistetaan. Lain hyväksymisestä ei seuraa mitään radikaalia negatiivista muutosta vallitsevaan tilanteeseen, ainoastaan positiivista homoparien ja heidän lastensa elämään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti